keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Slovakia, Itävalta, Singapore ja Suomi

Olin ensimmäinen aamiaisella, päävalmentaja toinen. Ennen muiden saapumista oli aikaa latkia kahvikannu vajaaksi ja laittaa sarjajärjestelmät kuntoon. Lähtöä on aikaistettu kolmella tunnilla, mainitsi joukkueenjohtaja. Ja ennen lähtöäni suihkuun ja pakkaamaan ojensi juhlallisesti maailmanmestaripaidan kiitokseksi osallisuudesta. Siihen on painettu kovia nimiä.

Rutiini helpottaa pakkaamistakin. Pehmeä tavara kymmenet kisat kiertäneeseen kassiin, tekniikka meedioreppuun. Vetoketjut, soljet kiinni, check. Viimeinen katse huoneeseen, ettei missään loju mitään. Käytävään minuutilleen. Helppoa kun ei tarvinnut edes purkaa puolijoukkuetelttaa eikä miehittää lähipuolustusasemia.

Kapteenin tehtäviin kuului huolehtia MM-pokaali auringonpaisteessa kuumaksi kiehuneeseen bussiin.

McLounas Bratislavassa. Turistikävely paljasti kaupungin varsin kauniiksi. Kävelykadulla riitti patsaiksi laittautuneita taiteilijoita, ja ilmassa istuvia miehiäkin kaksin kappalein. Kirkon sivuovesta hoippui ahavoituneita miehiä ja naisia jalkakäytävälle lusikoimaan tyhjiksi soppamukejaan.

Staatsgrenze. Itävallan puolella alkoivat taas sumukyltit. Scwechatissa tapettavana neljä tuntia, ja huomasin unohtaneeni helteessä vaellettaessa juoda. Kivennäisvesipulloa, yhtä olutta, keskikokoista limsaa ja jääteetä myöhemmin olo alkoi normalisoitua.

Ulkona platalla auringonpaiste oli muuttunut sateen lotinaksi. Nousukiitävät koneet vetivät perässään pisarapilveä. Korea tax free -myymälä toisensa perään täynnä kiinnostamatonta tavaraa. Turvatarkastuspisteet vasta porteilla.

Airbus 319 retromaalauksin.

Viereinen singaporelainen eläkeläisrouva avasi keskustelun jo boardingin kestäessä, ja journalistilla emerita riittikin kysymyksiä Vantaalle saakka. Suomen talouslukuihin ja elinkeinorakenteeseen löysin dataa istuintaskun Blue Wings -lehdestä. Lopulta ehdittiin jo kiinalaisyritysten kustannusnäkymiin ja singaporelaiseen oikeuskäytäntöön. Detention without trial herätti jatkokysymyksiä kun olin pitänyt habeas corpusta angloamerikkalaisessa kulttuuripiirissä perusasiana. Ainakin Guantanamoon saakka. Maassa on paljon poliiseja ja monenlaisia pelottavan kuuloisia lakeja, mutta tavallisten ihmisten ei tarvitse välittää niistä. Ja hallitusta saa haukkua kahvipöydässä kunhan ei liian julkisesti, näkemyksen pragmaattiseksi myöntänyt nauroi.

Suomi, yksinumeroinen lämpötilalukema ja vesisade. Koti, koivu ja tähti.

Uni.

Ei kommentteja: