Kuva suomalaisen yhteiskunnan kirkasotsaisuudesta ei kyllä tätä lukiessa kohentunut. Hyviä veljiä ja mätiä omenia löyhkää siellä täällä, ja etenkin pahat poliisit kirvelevät kaltaistani poliisikunnalta paljon toivovaa. Jo Matti Yrjänä Joensuu olikin poiminut kirjansa hahmoksi tuon komisarion, joka tulee tutkimaan fimaan kohdistunutta rikosta mukanaan valmiiksi kassi täytettäväksi firman tuotteilla.
Toki Nykäsellä, kuten kaikilla muistelijoilla tylsintä osuutta on pureutuminen muistelijan ja hänen vastapuoltensa keskeisiin kiistakysymyksiin ekskulpaatiohengessä.
3 kommenttia:
mika
hyvä ja paha poliisi, kolikon molemmat puolet. kuinkapa muuten voisi ollakaan. hyvä poliisi on väkivallan ammattilainen, yhteiskunnan sotkujen siivoaja, joka ei hirveästi pysähdy pohtimaan moraali- ja etiikkakysymyksiä, jotta työn suorittaminen ei kärsisi.
mutta mitä tapahtuu yksilön oikeusturvalle, medioiden sananvapaudelle ja yhteiskunnan ilmapiirille, kun sen turvakoneistot alkavat toimia kuin valtio valtiossa? entä kun ne lakkaavat jo toimimasta täysin laillisesti ja turvautuvat tarkoitus pyhittää keinot -metodeihin?
panen kuitenkin toivoni näihin poliisit-realitysarjan kadulle jalkautuviin leppoisiin poliisikaksikkoihin, jotka sopivat oivasti ammattikuntansa mannekiineiksi.
meri
... ja oma tärkeä roolinsa on myös tuomioistuimilla, laillisusvalvojilla ja journalisteillakin.
Kirjoitinko juuri lauseeseen sekä "myös" että "-kin"?
Aargh.
Lähetä kommentti