Aena tiällä tuulee nuamaan, tiivisti Malinen Helsingin ja oli oikeassa. Niin varsinkin tänään Jätkäsaaressa, jossa suuri kenttä rakennustyömaata ja tarvikevarastoa alkaa siellä täällä saada muotoa.
Sisällä kuplahallin tuulensuojassa ylsi matkalla uuttunut hiki pintaan. Sain nostettua pallon jalalle ja siitä niskaan mutten toiselle jalalle, selvisi ennen kuin pojat aloittivat ja tarvitsivat omansa.
Kotimatkalla koukkaus uuden Verkkokaupan kulmien kautta, kunhan rakennus sen kaiken seasta hahmottui. Ääniraitana laituriin laittautuvan Tallinnan-lautan koneiden rintakehässä resonoiva jyminä.
Aamulla herätykseksi ilmestyneiden halausten ja omatekoisten korttien jatkoksi tarjoiltiin isänpäivyyden merkeissä vadillinen pippurikastikkeessa tiriseviä porsaanpaloja ja klassinen täytekakku, joka oli yhtä täydellinen kuin aina. Appiukko sai viestin, omat Honkanummella kivenheiton päässä toisistaan lepäävät faijat ajatuksia. Ensimmäiseltä ovat geenit ja ulkonäkö, jälkimmäiseltä nimi, elatus, kasvatus ja tavat, jotka vasta vuosien kuluessa tajuaa omaksuneensa. Isän malli, olisiko niin.
Äpittimeltä pienen miehen kanssa Air crash investigations -videoita, kunnes huomasin torkahtaneeni sängylle. Illan Autot 2 -Monopoli ei ehkä ihan originaalin veroinen, mutta ainahan jotain uutta on yritettävä. Pikkuneiti voitti.
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti