Semmoiset huonot uutiset, että siellä sataa, kertoivat kuplaan myöhemmin tulleet ravistellen pisaroita vaatteiltaan. Kasin päättärille ehdittyä oli sade imeytynyt vaatteisiin jo varsin syvälle.
Vanha taktiikkani arvioida pöytien antimia vaivihkaa kauempaa ei toiminut koulun myyjäisissä kun melkein joka pöydän takaa tervehtivät iloisesti jotkut tutut kasvot. Dumas'n Musta tulppaani ja Arvi Arjatsalon Kovikset pääsivät koulun kirjaston poistopöydällä hmm-harkintaan, mutteivät finaaliin saakka. Valkosuklaalla silattuja kuivattuja aprikooseja sekä kotitekoisia suklaa-kaurakeksejä kuitenkin. Ne olisivat olleet parhaimmillaan teen alas huuhtomina, mutta toimivat maidonkin kanssa, varmistui kotona.
TV:ssä Hyvästi, toverit kertoi Neuvostoliiton murenemisesta. Asiaansa aikanaan uskonut entinen neuvostoarmeijan upseeri kertoi, kuinka puolalaiset työmiehet itäsaksalaisessa ravintolassa eivät yllättäen olleet halunneetkaan juoda slaavilaisen veljeyden maljaa viitaten muun muassa Katyniin. Mikä ihmeen Katyn, olivat neuvostoupseerit ihmetelleet.
Jos olisin illalla pelistä palatessa ollut Pasilassa sekunnin nopeampi, se jakeluauton lavalta eteeni katuun kaatunut pino juomakoreja olisi ollut täysosuma. Kaksitoista kappaletta, laskin pysähtymättä. Tosin sattumus olisi paljon dramaattisempi, jos korit eivät olisi kolisseet muovisesti tyhjyyttään.
Semmoinen tuuli, että Tunturikadun kulmassa oli pideltävä sateenvarjosta kaksin käsin ja voimalla. Se painui melkein umpeen mutta kesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
ekstraprimula juttu. kiitos.
joskus viisivuotiaan lapseni elämä kävi kurjaksi. silloin hyvä konsti saada lapsi onnelliseksi oli viedä se rautatiemuseoon. jos halusi että vitriini-veturin pyörät pyörivät, oli varattava markan kolikoita; kahdella markalla pikku veturi käynnistyi lähes kolmeksi minuutiksi. rautatiemuseo oli muutenkin kiva paikka: sinne pääsi junalla.
eikun tarkoitin tämän kommentin junavideoon, höh.
Ei hätää, noteerataan se junavideoon.
Muistelen käyneeni pienenä faijan kanssa rautatiemuseossa Helsingin asemalla ja että se on ollut jotain käsittämättömän hienoa.
Hieno on nykyinenkin, Hyvinkäällä. Perillinen juuri eilen kyseli, milloin taas mentäisiin.
http://www.youtube.com/watch?v=W1fl9FL-IcU
Lähetä kommentti