Draama Ahvenanmaan yllä, jättikone pudotti 90 000 litraa polttoainetta mereen, yhdistän eräiden viestinten ensiotsikot aiheesta. Ja sitten nettikansa (tm) kauhistelee.
Itsekin tässä tietysti kärjistän, mutta kumminkin. Aftonbladetin jutusta vasemmalla kädellä referoidut jutut eivät yltäneet alkuperäisen tasolle.
Luulisin suomalaisen toimittajan yleissivistykseen kuuluvan, että polttoaineen dumppaaminen lentokoneesta on ei-niin-harvinainen tapahtuma, jossa kerosiini yleensä hajoaa sumuksi ilmakehään eikä päädy öljyläikäksi mereen tai lorise terassilla istuvien päihin.
Ilmailusta tuntuu muutenkin irtoavan helposti dramaattisia otsikoita verrattain tavanomaisista tapahtumista (ihmiset kirkuivat paniikissa). Ilmeisesti Air Francen A380 ei ollut ihan mayday-tilanteessa, koska körötteli mahdollisine oviongelmineen takaisin Pariisiin yhtiön omien mekaanikkojen huomaan.
Iltapäivälehtien osalta olen tietysti jo menettänyt toivoni, mutta Helsingin Sanomien tai YLEn kohdalla jään miettimään, puuttuuko toimittajalta yleissivistystä vai onko väline tahallaan valinnut harhaanjohtavien kohuotsikoiden tien.
Toisaalla on samansuuntaisesti huolestunut Tillman.
- - - - -
Ja juu, saa kysyä, onko se palamaton lentopetroli ilmakehässäkään sitten hyvä asia. Ja jo sitä ennenkin saa ja pitää kysyä, mitä sellaisia vastaavia aukkoja minun yleissivistyksessäni on, joita itse en tajua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
YLE on tehnyt valinnan! Epäilin jo omin päin, mutta nyt tuntuvat muutkin jo huomaavat. Esim. radion uutislähetys ALKAA jollain rikosjutulla tai muulla vastaavalla kohulla, joita ennen oli vain ns. roskalehdissä Sitten tämä pettymyskanava: Puhe, juontajat egotrippailevat jossain minäminä -maassa. Tuli vaan mieleen syitä pohtiessa, kas kun eduskunnasta näytetään kuvaa, on edustajilla a i n a kädessään jokin keltaisen lehdistön tuote, he oikeasti keskustelevat keskenään seiskan jutuista jne. Onko YLE sitten päätellyt että tätähän kansa janoaa...Eipä ole enää edes pilkattavaksi Blomstedtin referaatteja Books of Tribunesta yms.
Oma teoriani:
Pohjana olevasta journalistisesta kunnianhimosta huolimatta entiset laatumediatkaan eivät osaa olla antamatta periksi [kaupalliselle puolelle kuuluvalle] huomiohakuisuudelle. Ja sitten mennään skandaali edellä suoraan uskottavuuspulaan.
Ja toisekseen: Kiireen, vähenevien resurssien, copypaste-journalismin ja nuorten toimittajien yhdistelmä tuottaa entistä enemmän huteja.
Toki. Tunnen myötätuntoa niin kodinhoitajia kun muitakin ammattilaisia kohtaan, joiden on olosuhteiden pakosta toimittava etiikkaansa vastaan. Ihmettelen vain silloin tällöin, koska tai kenellä tulisi joskus joku raja vastaan? Hesarissakin törmää päivittäin teksteihin, joissa kirjoittajan ajatus on katkeillut tai virheitä vilisee jopa oikaisuissa joita sitten oikaistaan. Monessa ammatissa vaikuttaisi olevan se pointti hukassa, kenelle tätä työtä oikein tehdään, kenen etua kiire ja nopeuskilpailu palvelevat?
Tätä käsittääkseni mietitään kuumeisesti mediataloissakin. Etenkin siellä johtokunnan kerroksissa.
Lähetä kommentti