tiistai 24. toukokuuta 2016

Päänsisäisistä keskusteluista

Miksi nipottaa oikeakielisyydestä jos asia kuitenkin tulee selväksi?

Miksi yrittää ottaa hyviä valokuvia kun huonommistakin näkee?

Miksi soittaa oikein kun biisin tunnistaa sinnepäin viheltelemälläkin?

Miksi rakentaa kauniita taloja kun rumatkin suojaavat sateelta?


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mika

takerrun tuohon viimeiseen. kaikki tuntuvat haikailevan kauniiden rakennusten perään; miksi niitä ei valmisteta, vaikkapa valtion tuella, jossakin talotehtaassa niin että niitä voisi sieltä tilata postimyyntiluettelon perusteella?

kallion kaupunginosa on ruma, huonosti ja halvalla rakennettu paikka. mutta se kihisee elämää, ihmiset siellä ovat lunkeja, ja niistä kirjoitetaan runoja. hienostotalojen eira taas on kerrassaan masentava mesta. kadut humisevat tyhjyyttään, hiljaisuuden katkaisee vain liki äänettömästi ohimatava lähetystön mersu.

viidenkymmenen vuoden päästä nämä nykyhetken kauheat laatikot edustavat jo mitä viehkeintä suunnittelua. niitä valokuvataan ja niistä kirjoitetaan, muotikuvia otetaan niiden edessä. kaikkialta kuuluu huokailua: miten ennen osattiinkin ja miksi ei enää?

meri

Mika kirjoitti...

Heti irtoaa useita jatkoajatussäikeitä.

Mielenkiintoista nähdä, saavatko kaikki rumina pidetyt talot joskus armon. Ja kuinka subjektiivinen kauneuskäsitys lopulta on. Muistan joskus tunteneeni loukkaantumisen tunnetta kun joku kirjoittaja haukkui töölöläisiä punatiilikortteleita rumiksi ja kasarmimaisiksi.

Olen tullut hiukan epäluuloiseksi "kihisee elämää" -käsitettä kohtaan. Ihmiset ja elämähän kaupungin tekevät, mutta luulen, että varhaislapsuuteni kotikulmien Kallion kihinässä on myös pisaroita, joihin en töölöläistä hiljaiseloa vaihtaisi.

Anonyymi kirjoitti...

mika

on myönnettävä että torkkuva ei­ra so­pii omaan mie­len­mai­se­maan­i kihisevää kalliota paremmin, koska tarvitsen rikkumatonta ja staattista asumisrauhaa. toisaalta kal­liokin on kes­ki­luok­kais­tu­nut. on hauska miettiä sitä miten pit­käl­le tuo kes­ki­luok­kais­tu­mi­nen voi ede­tä. eli muut­tuu­ko kal­lio tu­le­vai­suu­des­sa uu­dek­si töö­lök­si. no joo, ehkä vasta sitten, kun hel­sin­gin­ka­dun rap­pu­sil­la ei enää nuk­u lai­ta­puo­len kul­ki­joi­ta eikä alppipuistossa lo­ju neu­lo­ja.

luin että heikki hurstin ruo­ka-apu jou­tui muut­ta­maan flemarin ja hesarin kul­mas­ta, kun kak­si kiin­teis­tön asu­kas­ta va­lit­ti häi­riös­tä. jot­kut pel­kä­si­vät ka­dul­la kie­mur­te­le­van jo­non alen­ta­van asun­to­jen ar­voa.

meri

Mika kirjoitti...

Sellaistakin tapahtunut, että lisääntyvistä järjestyshäiriöistä alueellaan huolestuneet on saman tien leimattu vain kämppiensä hintoja ajatteleviksi kermaperseiksi.

Mutta jokainen toki tietää motiivinsa parhaiten itse.