Sade piiskasi Jäähallin parkkipaikkaa, tuuli repi varjoja.
Luisteluseuran joulutapahtuma harjoitushallissa eteni nuorimmista vanhimpiin ja huipentui maailmanmestarien vapaaohjelmaan. Liian tarkasti katsoen toki nutturat vinkuvat kireyttä ja meikit ovat voimakkaat, mutta kokonaisuus silti eittämättömän esteettinen. Musiikki, puvut, tarkan samanaikaiset liikkeet, liitelevän kepeä vauhti taustanaan tieto siihen vaadittavasta voimasta.
Luistelu on melkein kuin lentämistä.
Mitäpä siitä, vaikka käytävillä tungeksittiin, vessajono ei vetänyt ja riviä ylempänä yksi tenava kirkui ja toinen potki selkään.
Ulkona Nordenskiöldinkadulla satoi entistä enemmän.
Kotona kuivaa ja lämmintä. Kahvi tippumaan.
Sunnuntaiaamuna Jätkäsaaren aukeilla satoi. Sisällä kuplassa peli oli alkusyksyä tasokkaampaa ja puffettipöydän glögi ja leivonnaiset mitä maukkaimpia. Suosikkipelaajani suoritti taitojensa ylärajoilla, ja rankkarialueen rajalta lauottu maalivahdin käsien kautta verkkoon uponnut pallo lämmitti lisää. Lähtiessä jaetut korvapuustit ja pillimehut lievittivät tappioiden kirvelyä.
Kotona päikkärit ja Aston Villa - Liverpool.
Ulkona sade tuntui välillä tauonneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti